Liikkuva koulu -ohjelma on muuttanut koulupäivän rakennetta niin, että liike ei ole enää erillinen osa vaan luonnollinen jatke opetukselle. Koulut eri puolilla Suomea ovat alkaneet rytmittää päiviään lyhyillä liikuntahetkillä, joihin sisältyy usein yleisurheilusta tuttuja harjoitteita kuten koordinaatioliikkeitä, lyhyitä juoksusarjoja tai ketteryyttä kehittäviä tehtäviä. Esimerkiksi Pirkkalan Naistenmatkan koulussa oppilaat aloittavat päivän 10 minuutin liikuntapysäkillä, joka tehdään koulun kentällä. Liike ennen oppitunteja herättää kehon ja mielen, ja oppilaat ovat kertoneet keskittyvänsä paremmin sen jälkeen. Yleisurheilulliset elementit sopivat erinomaisesti tähän, koska ne ovat helposti sovellettavissa pienessäkin tilassa ilman suuria järjestelyjä.
Yksi Liikkuva koulu -ohjelman suurimmista onnistumisista on ollut välituntien aktivoiminen. Siellä missä aiemmin seisoskeltiin tai kulutettiin aikaa sisätiloissa, nähdään nyt oppilaita juoksemassa matalia esteitä, kokeilemassa pituushyppyä tai tekemässä kaverin kanssa ketteryysharjoituksia. Koulujen pihoille on rakennettu kiinteitä yleisurheilupisteitä, kuten hyppypaikkoja ja juoksusuoria. Tällaiset rakenteet mahdollistavat spontaanin liikkumisen ilman aikatauluja tai ohjausta. Oulun Myllytullin koulussa oppilaat ovat itse suunnitelleet välituntilajit viikoittain – käytössä on ollut mm. viestijuoksua, heittoratoja ja loikkahaasteita. Tämä yhteisöllinen lähestymistapa lisää sitoutumista ja tekee liikunnasta oppilaiden omaa. Yleisurheilun monipuolisuus on tässä tärkeässä roolissa, koska se ei rajoita tekemistä yhteen muottiin.
Liikkuva koulu -malli on muuttanut myös opettajan roolia. Aiemmin liikunta oli usein liikunnanopettajan vastuulla, mutta nyt kaikkien opettajien odotetaan osallistuvan liikkeen mahdollistamiseen osana koulupäivää. Tämä ei tarkoita, että kaikkien pitäisi vetää juoksutreenejä, vaan että opettaja rohkaisee, antaa tilaa ja tukee liikkumista eri tavoin. Yleisurheilu tarjoaa tähän runsaasti yksinkertaisia, turvallisia ja tehokkaita harjoitteita, joita voi käyttää taukojumppina tai siirtymien yhteydessä. Hyvinkään Tapainlinnan koulussa opettajat ovat osallistuneet koulutuksiin, joissa he oppivat, miten pienet juoksu- ja koordinaatioharjoitteet voidaan sisällyttää luokkahuoneen arkeen. Tämä on lisännyt opettajien omaa innostusta ja samalla näyttänyt oppilaille esimerkkiä siitä, että liike kuuluu kaikille – ei vain urheilijoille.
Liikkuva koulu ei toimi irrallaan muusta yhteiskunnasta, vaan parhaimmillaan se rakentaa siltaa koulun ja vapaa-ajan harrastustoiminnan välille. Monet koulut ovat alkaneet tehdä yhteistyötä paikallisten yleisurheiluseurojen kanssa. Tämä voi tarkoittaa lajikokeiluja, yhteisiä kenttäpäiviä tai valmentajien vierailuja kouluille. Jyväskylän Kilpisen koulussa järjestettiin keväällä 'Yleisurheilun starttipäivä', jossa Harjun Urheilijat ohjasivat eri lajipisteitä koko päivän ajan. Oppilaat saivat kokeilla lajeja ammattilaisten johdolla, ja useampi heistä ilmoittautui kesän harjoitusryhmiin. Tällainen yhteistyö vahvistaa koulun roolia liikuttajana ja tekee yleisurheilusta näkyvämmän osan nuorten elämää. Se myös helpottaa siirtymistä koululiikunnasta harrastamisen pariin.
Yksi Liikkuva koulu -toimintamallin tärkeimmistä saavutuksista on kulttuurimuutos. Liikunnasta on tullut hyväksytty ja arvostettu osa koulupäivää – ei jotain, mitä 'vain urheilijat' tekevät. Oppilaiden asenne liikkumiseen muuttuu, kun he huomaavat, ettei kyse ole kilpailusta, vaan omasta jaksamisesta, ilosta ja kehittymisestä. Yleisurheilu tarjoaa tähän erinomaiset puitteet: siinä seurataan omaa kehitystä, asetetaan tavoitteita ja iloitaan pienistäkin onnistumisista. Vaasassa Isolahden koulussa on otettu käyttöön 'Liikkaripassi', johon oppilaat keräävät merkintöjä päivittäisestä aktiivisuudestaan – mukana on mm. viestijuoksupäivä, hyppytunti ja oma ennätyshaaste. Näiden kautta rakennetaan tapoja, jotka voivat jatkua vielä pitkään koulun jälkeenkin.